Juhlien prinsessa tai arjen kaunotar


Teemme Pinkkiheidillä juuri sellaisen vaatteen kuin olet aina toivonut saavasi. Se voi olla prinsessa hääpuku tai käytännöllinen arkivaate niin edustustilaisuuksiin kuin vapaa-aikaankin. Suunnittelun lähtökohtana käytetään aina asiakkaan toiveita ottaen huomioon tilaisuuden, jossa asua tullaan käyttämään. Vain mielikuvitus on rajana! Sinulla voi olla täysin valmis ajatus vaatteesta tai vain esimerkiksi kuva halutusta yksityiskohdasta vaatteeseen. Tästä lähdemme yhdessä etenemään kohti sitä asua, jota olet aina toivonut.


Me kyllä autamme suunnittelussa.


Mittatilaustyöt aloitetaan aina asiakkaan mittaamisella ja vaatteen suunnittelulla. Suunnittelutyötä helpottavat valokuvat, piirrokset ja esimerkiksi vanhat vaatteet. Mallintamisen jälkeen kaavoitetaan, leikataan ja ommellaan.

 Ensimmäisessä sovituksessa puku on vielä melko keskeneräinen ja silloin katsotaan istuvuutta, väljyyttä ja pituuksia. Tämän jälkeen tehdään tarvittavat muutokset. Sovituskertoja tehdään vaatteesta riippuen 1–4 kappaletta. Lopuksi asiakas sovittaa valmista pukua ja pääsee lähtemään vaikka suoraan juhliin!
Suunnitellaan yhdessä näyttävä ja upea asukokonaisuus! Hinta-arvioita on hankalaa sanoa ennen kuin vaate/asukokonaisuus on suunniteltu ja kankaat valittu.
Esimerkiksi yksinkertaisen hameen teettäminen on 150 € ja isompitöinen voi olla useamman satasen.
Materiaaleihin menee parista kympistä ylöspäin. Jotkut silkit voivat olla 140 €/metri. Täysipitkään hameeseen menee kangasta metristä ylöspäin riippuen kuinka leveä/muhkea helma tehdään.
Hinnasto-välilehteen olemme listanneet hinta-arvioita eri vaatteista.


Sovitusvinkit:
Tullessasi sovittamaan asua, mekkoa, hametta tai housuja, otathan mukaasi myös kengät, joiden kanssa aiot vaatetta käyttää. Näin saamme varmistettua lahkeen tai helman oikean mitan. Mikäli kyseessä on hää- tai juhlapuku, kannattaa ottaa mukaan myös alusvaatteet sekä korut, joita haluat puvun kanssa käyttää. Näin saamme varmistettua vaatteen täydellisen istuvuuden ja pääntien oikean muodon sekä syvyyden.  Pukusi sointuu täydellisesti muun asustuksesi kanssa ja ennen kaikkea, se sopii sinulle täydellisesti.

 

 

Unelmiesi kisa-asun prosessi; Suunnittelusta - Kisoihin

Kauanko prosessi kestää ja mitä se edellyttää asiakkaalta?
 
Me Pinkkiheidillä toteutamme sinulle sinun toiveittesi mukaisen asun, ja juuri sinun mittojen mukaisesti. Olitpa sitten täältä Turusta tai muualta. 

 Me mahdollistamme, että saat sellaisen kisa-asun, missä tunnet olevasi kaunis ja voimakas.
Mutta kuinka kisa-asun saaminen toteutuu ja onnistuu? 
 Prosessi aloitetaan varaamalla suunnitteluaika, joko tänne ompelimolle tai jonnekin muualle sinulle/teille sopivaan paikkaan. Pystymme myös toteuttamaan suunnittelun sähköpostien ja videopuhelun välityksellä, sellaisessa tilanteessa kun se vaaditaan.

Suunnitteluun on hyvä varata aikaa noin puolesta tunnista tuntiin (aikaan vaikuttaa se, kuinka valmis sinun suunnitelmasi/näkemys puvusta on).
Ennen suunnittelua, olisi hyvä ilmoittaa meille puvun/pukujen teema, musiikki ja värimaailma mikäli ne ovat jo tiedossa. Viimeistään suunnittelutilanteessa ne tarvitaan.
Suunnittelun aikana valitsemme käytettävät materiaalit ja yksityiskohdat pukuun. Sovimme myös suunnittelussa, että koristelemmeko me puvun vai te. Kun suunnitelma on lyöty lukkoon, niin seuraavaan vaiheeseen vaikuttaa, onko kysymys joukkueesta vai yksilökisaajasta.

 Yksilökisaajan kanssa seuraavaksi on aika sovittaa ompelimon sovituspukuja, joista näemme minkä kokoinen sinä olet. Katsomme kohta kohdalta, mihin kohtiin muutoksia tulee esimerkiksi jos hihat ovat liian pitkät, kuinka paljon lyhennämme hihaa.
 Joukkueiden kanssa, seuraava vaihe toteutetaan siten, että jos puvussa on poikkeuksellisia materiaalivalintoja, lähetämme proton puvusta, jonka toimivuutta valmentaja/valmentajat katsovat joukkuelaisen päällä, ja ilmoittaa mahdolliset muutokset malliin. Kyseessä voi olla jonkin yksityiskohdan muutos, poisto tai lisäys. Jos valmentaja haluaa uuden proton mallista, toisesta protosta tulee lisähintaa. Kun olemme saaneet proton hyväksynnän, sovitaan aika joukkuelaisten koko sovitukselle.
Jos päädytään suunnittelussa printti pukuun, lähetämme sinulle printti suunnitelman sähköpostilla tiedostona, johon ilmoitat mahdolliset muutokset. Sen jälkeen, kun printti on hyväksytty, lähetämme printin painoon. Tästä jatkamme prosessia.

Kokosovitukselle varataan aika ja sovitaan, tapaammeko ompelimolla vai jossain muualla esimerkiksi jäähallilla, treenipaikalla tai muussa vastaavassa paikassa.
Tapauksissa joissa lähetämme sovituspuvut postissa, laitamme mukaan selkeät ohjeet ja taulukon, missä kerrotaan kuinka sinä katsot miten teet tarvittavat muutokset kokoon. Kirjaat ne ylös, jotta tiedämme mihin kohtaan teemme muutokset, ja onko kyseessä lisäys vai vain poisto. Koko sovituksen jälkeen valmistamme puvut, ja ne ovat joukkueella sovittuna ajankohtana. Puvut voidaan joko lähettää postissa, tai sitten puvut noudetaan ompelimolta.
 Yksilökisaajien kanssa erillistä proto pukua ei valmisteta, vaan puku tehdään seuraavaan sovitukseen mahdollisimman valmiiksi. Joten puvun joko saa silloin mukaan, tai sitten siihen tehdään sovituksen jälkeen viimeiset hienosäädöt ja asiakas saa puvun sovittuna ajankohtana. 

Ei muuta kuin varaamaan siis aika pukupalaveriin!

Heidi Taitaja-kisoissa

Nyt, kun taitajakisat ovat kovaa vauhtia käynnissä Helsingissä, haluan itse kertoa omista kokemuksistani kyseisissä kisoissa.

Opettajani ammattikoulussa yrittivät houkutella minua kisaamaan jo toisena opiskeluvuotenani, mutten todellakaan halunnut mennä kisaamaan. En ollut kilpailuhenkinen silloin. Sitten kolmantena vuotena suostuin kokeilumielessä osallistumaan karsintoihin ja pääsinkin finaaliin. Taitaja2009-kisoissa tulin neljänneksi ja se jäi kaivelemaan minua todella paljon. Päätinkin heti, että ensi vuonna haen sieltä mitalin itselleni.

Seuraaviin kisoihin harjoittelinkin paljon enemmän kuin ensimmäisiin, ja voitin Taitaja2010-kisat. Olin todella onnellinen. Kilpailija sisälläni oli herännyt todenteolla. Seuraavaksi tähtäimessä olikin World Skills -kisat, joihin minua alettiin valmentamaan.

Aluksi meitä oli isompi ryhmä tyttöjä/naisia, jotka halusivat kisaan, mutta pikkuhiljaa porukka pieneni ja lopuksi meitä oli vain kaksi; minä ja Juulia. Meidän kahden välillä pidettiin karsintakisa, jonka Juulia voitti ja hän pääsi kisaamaan maailman kisoihin.

Pettymys oli todella suuri, olin panostanut kisoihin paljon, enkä sitten päässytkään tositoimiin. Siinä ei auttanut muu kuin niellä kiukku ja suru, ja jatkaa eteenpäin. Olin tuossa kohtaan jo aloittanut yritystoimintani, joten murehtimiselle ei ollut aikaa.

Uskon, ja tiedänkin, että olen saanut kisoista paljon hyvää. Ammattitaitoni ja kyky toimia paineen alla ovat kasvaneet. Ensimmäiset kisani menivät mönkään, koska jännitin todella paljon ja kuuntelin, mitä yleisö keskusteli aidan vieressä. Enää työnteko asiakkaan katsellessa ei haittaa yhtään.

Olin todella otettu, kun minua pyydettiin tuomaroimaan semifinaaleja. Olenkin ollut kaksissa semifinaaleissa ja yhdessä finaalissa. Tuomarina olen tarkka ja näen kyllä kaiken. :D Omasta kilpailukokemuksesta on hyötyä tuomaroinnissa.

Pääsin myös osallistumaan EuroSkills kisoihin, jotka järjeastettiin Ranskassa 2014. Se oli parikisa. Siellä päivät menivät todella nopeasti ja meidän Suomen tiimi oli huippu kiva.

Suosittelen nuoria osallistumaan näihin kisoihin. Ne ovat todella antoisia; ammattitaito ja itsevarmuus kasvavat, sekä pääset tutustumaan samanhenkisiin ihmisiin monilta eri aloilta.

Vinkkejä juhlapukeutumiseen


Nyt kun ylioppilasjuhlat, valmistujaiset ja kesähäät ovat jo pian täällä, on hyvä miettiä, mitä laittaa päälle juhliin. Kannattaa myös kiinnittää huomiota kokonaisuutta kootessa.
On syytä ajoissa miettiä, haluaisiko teettää mittatilauksena itsellesi tehdyn puvun, jolloin saat sinulle istuvan puvun ja juuri sen näköisen kun sinä haluat. Mittatilauspukuihin on hyvä varata kuukausi aikaa ennen H-hetkeä. Samaan aikaan kun teetätät pukusi, on mahdollista teettää pukuusi sopiva kirjekuorilaukku.
Tässä muutamia vinkkejä juhlapukeutumiseen, alusasut, kengät, asusteet ym.
Alusasuilla on todella suuri merkitys juhlapukeutumisessa. On kamalaa kun esimerkiksi linnan juhlissa näkee kun alushousut puristavat väärästä kohtaan tai rintaliivit ovat liian pienet. Tällöin itse mietin miksi ostaa kallis juhlapuku, jollei aio panostaa alusvaatteisiin.

Jos pukusi on olkaimeton tai hihaton ja haluaisit kuitenkin vähän saada kätesi/olkasi peittoon, on vaihtoehtona käyttää huivia. Mutta jos huivi ei ole sinun juttusi, hyvä ja kaunis vaihtoehto on bolero. Esimerkiksi pitsibolero on kaunis ja kevyt sopii moneen erilaiseen pukuun, niin puuvillamekosta silkkimekkoon. Meiltä saat mittatilaustyönä itsellesi kauniit bolerot.

Kengät kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin ja sisään ajaa tarpeeksi ajoissa. Eihän mikään ole niin inhottavaa, kuin olla juhlissa ja miettiä vain, että milloin saa riisua nämä pois.
Korut kannattaa valita sen mukaan, minkälainen kaula-aukko puvussa on. Ja sen mukaan että haluaako, että onko koru pääosassa vai puku. Esimerkiksi jos puku on hillitty ja avoin pääntie niin pukuun sopii hyvin massiivinen ja lyhyt koru jolloin koru on keskipisteenä. Kun taas runsas koristeiseen pukuun, missä on paljon yksityiskohtia, sopii hillitymmät korut, jolloin puku saa loistaa. Mutta kaikkein tärkeintä on se, korut ja puku sointuu toisiinsa eikä riitele keskenään.



Hiukset ja meikki viimeistelevät juhla lookisi joten niihin kannattaa panostaa tarpeeksi. Ja myös tuovat varmuutta sinulle, jonka kautta saat ryhtiä ja asennetta pukusi kantamiseen.

Tärkeintä kaikessa on se, että puvun on oltava sellainen, jossa itse viihtyy ja tuntee olevansa itsevarma ja juhlien kaunein. Istuva puku on kaiken a ja o. Ettei sinun tarvitse kiskoa ja nykiä pukua ylöspäin tai helmaa alaspäin.
Puvun hankinnan aikana on hyvä pohtia, onko puku muokattavissa jälkikäteen eri tilaisuuksiin. Toteutuksessa ja mietinnässä auttavat Ammattiompelijat.

Tässä lista korjausompelimoista, joita suosittelemme.
ompelutaitoa.fi
Korjausompelimo Sik&Sak
Vaatturiliike Miia Virtanen
Nahka Atelje Eija

Millainen on Ompelimo?

Kun astuu Ompelimo Pinkkiheidiin sisään, on kuin karkkikauppaan olisi tullut. Kaikenlaisia herkullisiä värejä ja blingiä löytyy.

pinkkiheidikuva1.jpg


Ompelimoni on pian ollut neljä vuotta tässä paikassa, Raunistulassa Maarian Vapaapalokunnan kyljessä. Kun muutimme tähän aiemmasta kahdenkymmenen neliön tilasta, tämä tuntui todella suurelta. Neliöitä on nyt noin seitsemänkymmentä. Silloin meillä oli vielä paljon ylimääräistä tilaa ja meillä oli jopa sohva.  Se sai väistyä pari vuotta sitten, kun tarvitsimme sen tilan uudella koneelle.
 

Olemme työntekijäni Annin kanssa sellaisia, että tykkäämme vaihtaa järjestystä melko usein. Väliseinäkin tuli purettua, sillä emme pitäneet siitä, että se rajoitti meidän tavaroiden ja koneiden paikkavalintoja. Viime viikolla tuli taas pyöriteltyä koneiden paikkoja, kun uusi saumuri tuli taloon.
Meillä on laaja konekanta ja pyrimmekin koko ajan päivittämään osaamistamme työtavoissa. Kaikki koneemme ovat teollisuusompelukoneita. Löytyy lukkotikki, jolla ommellaan suoraa ommelta, kaksi nelilankaista saumuria, tasosaumuri, rullapäärme, jota käytettään mm. luistelupukujen helmojen ompeluun, siksakkone applikointeja varten sekä bikinien ompeluun, pikeerauskone, joka tekee ns. näkymätöntä tikkiä eli siis esim. suorien housujen lahkeet ommellaan tällä, jotta kankaan oikealla puolella ei näy ommelta, nurjalla kyllä. Ennen joulua saapui Kiinasta strassien kiinnityskone, johon piti hankkia kunnon kompressori. Lisäksi löytyy silityspiste höyryraudalla ja imupöydällä, pieni liimaprässi, kangasleikkuri sekä kotiompelukone napinläpien ompeluun.


Keittiön koko on saanut pienentyä, kun tavarat ovat lisääntyneet, mutta kyllä siellä vielä mahtuu hyvin syömään ja juomaan kaffet.
Kankaiden määrä on kasvanut ja koko ajan saamme tehdä niille enemmän tilaa ompelimossa. Jonkin verran myymme niitä myös ulos, mutta lähinnä ne ovat omille asiakkaillemme, sillä meillä ei ole oikein resursseja pyörittää kangaskauppaa samalla, kun täytyy ommella kisa-asuja ja treenivaatteita.

Ompelimo on juuri sellainen työympäristö, millaisessa haluan viettää aikaa. Haluan myös, että asiakkaat viihtyvät. Tule itse katsomaan ompelimon loisto!
 

Hertta – näin Hertta syntyi

Idea treenivaatemallistoon lähti siitä, että treenatessa pitää tuntua ja näyttää hemmetin hyvältä! Mallistomme vaatteet korostavat käyttäjänsä kehon parhaita puolia. Rakastan naisen muotoja ja haluankin ehdottomasti korostaa niitä.

Vapaa-aikaan astui neljä vuotta sitten saliharrastus ja sen myötä syntyi idea omasta treenivaatemallistosta. Itseäni ärsyttivät treenivaatteet, joista näkyi läpi ja jotka puristivat juuri väärästä kohtaan, korostaen vatsamakkaroita. Niinpä aloin suunnittelemaan itselleni treenivaatteita. Housujen vyötärön tulisi olla tarpeeksi korkea ja tukeva, jotta vatsa peittyy ja saa tarvittavan tuen. En myöskään pitänyt siitä, kun useimmat housut valuivat alaspäin kyykätessä.

Aluksi tein leikkauksen pakaran yläpuolelta ja siitä sivulta alas korostaen takapuolen muotoa. Seuraavaksi halusin ”rajumpaa printtikangasta” taakse. Totesin kuitenkin tuon leikkauksen tuovan liikaa printtikangasta. Päätin kokeilla millaiselta housut mahtaisivat näyttää jos vetäisin linjan polvitaipeeseen sivuilta. Ja kas, siitähän tulikin sydämen muotoinen! Ei voinut muuta kuin sanoa ”WAU”. Sitten alettiinkin miettiä nimeä housuille ja siitä tuli Hertta.

Vaatteet ovat suunniteltu kaiken kokoisille ja tasoisille treenaajille. Sinun ei siis todellakaan tarvitse olla super fit käyttääksesi Pinkkiheidin treenivaatteita. Meiltä löytyy kokoja XXS-XXL, jokaiselle siis varmasti löytyy sopiva. Mikäli meillä ei ole sinun kokoasi, niin teemme oikean koon mittojesi mukaan.

Olemme testailleet monia erilaisia kankaita ja ompeleita vaatteisiin. Monia floppeja on tietysti mahtunut mukaan ja parannammekin koko ajan työtapoja. Aluksi saumojen tikkaukset eivät kestäneet kunnolla venytystä. Tähänkin onneksi olemme löytäneet ratkaisun uusista langoista ja koneiden säädöistä. Kaikki palaute onkin meille erittäin arvokasta ja haluamme tehdä aina vain parempia treenivaatteita. On tärkeää kuunnella ja parantaa, sillä haluamme Ompelimo, joka kantaa vastuun.

Kaikki asut valmistamme käsityönä Suomen Turussa laadukkaista kankaista, jotka tuntuvat mukavilta päällä ja saavat kantajansa näyttämään upealta! Saat itse valita mieleisesi kangas yhdistelmän. Löytyy eläinkuoseja, kukkakuosia sekä paljon perusvärejä. Ei siis muuta kuin Ompelimolle valitsemaan omat Herttasi. Myös verkkokaupastamme löydät runsaan valikoiman. Kokotaulukosta pystyt helposti valitsemaan itsellesi oikean koon. Mikäli tarvitset neuvoa koon määrittelemisessä, niin älä epäröi ottaa yhteyttä.

20170319_203443.jpg

Herttahousujen paras puoli on ehdottomasti se, että ne oikeasti sopivat joka pyllylle. Meiltä löytyy kahdella eri leikkauksella olevia housuja. Kaaren korkea leikkaus pukee muodokkaita ja matala leikkaus siroja.

Oikein istuvat ja hyvältä näyttävät treenivaatteet ovat osa onnistunutta treeniä. Ne luovat asennetta ja tarvittavaa boostia.

Toivonkin rakkauteni treenaamiseen ja vaatteiden suunnitteluun ja ompeluun välittyvän Pinkkiheidin treenivaatteista. Mikä sen parempaa kuin myydä treenivaatteita, joita itsekin käyttää!

Ompelimo tapahtumissa!

"En oikeastaan ole ajatellut, että matkustelen työni vuoksi, mutta kyllähän sitä on tullut reissattua."

On tullut osallistuttua jo paljon erilaisiin tapahtumiin ja järjestettiinhän me muotinäytöskin keväällä 2015. Silloin mukana olivat Kia Nyqvist ja Daiana Jansson sekä monia muita. Valokuvaaja, videokuvaaja, meikkaajia/maskeerajia, malleja, dj ja yksi malleista toimi juontajana. Saimme myös mukaan sponsoreita; Painolasta saimme esitteet, Laitilan Virvoitusjuomatehtaalta skumpat, näytöslava Turun AMK;lta, paikkana toimi Apollo.

Viimeksi olin Tampereella EasyFit Hervannan järjestämässä Naisten sunnuntaissa. Siellä esittelimme treenivaatteitamme ja bikineitä.

Syksyllä olimme toista kertaa mukana Nordic Fitness Expossa. Sinne lähdettiin turhan isona, joten reissu ei ollut niin kannattava. Se tuli liian kalliiksi. Toisaalta Hertta-treenihousuja olisi pitänyt ottaa enemmän mukaan, sillä niitä siellä meni, mutta emme valitettavasti ehtineet tehdä niitä niin paljoa kuin olisimme halunneet. Viime vuosi ompelimolla meni todella kiireisesti, joka on tietysti ihana asia yrittäjälle.

Itselläni on nyt muistilista tehtynä, jotta kaikki tarpeellinen tulee pakattua mukaan. Suosittelen. Siltikin joka kerta tulee mieleen, että se ja se olisi ollut hyvä olla myös mukana. Lisäänkin niitä sitten listaan, niin on seuraavalla kerralla entistä valmistautuneempi.

Ihan ensimmäistä kertaa olin muistaakseni mukana discotanssi tapahtumassa Liedossa. Hitto, kun silloin jännitti. Enkä oikein osannut jutella rennosti mahdollisten asiakkaiden kanssa ja mieluummin olisin piiloutunut myyntipöydän taakse. Siellä minulla oli aivan liikaa kankaita mukana. Kauhea roudaaminen, eikä ihmiset niitä siellä ostaneet. Opinpahan tästä olla ottamatta niitä mukaan. Nyt mukana ovat kangaskansiot vaihtoehdoista, joita meiltä saa. Joka kerrasta oppii jotain.

Tänä keväänä ollaan mukana luistelu-, voimistelu- ja tanssikisoissa. Niissä minulla on promotyttöjä, jotka hoitavat hommat hyvin ja minä pystyn keskittymään ompelimolla tekemiseen. Tapahtumissa meillä on usein tuotteita tarjouksessa sekä erilaisia arvontoja. Viimeksi voimistelukisoissa onnekas voitti pipon omalla nimellä Swarovskin strassein koristeltuna.

Seuraavaksi suurin tapahtuma tulee taas olemaan Nordic Fitness Expo syksyllä Lahdessa. Tällä kertaa lähdemme mukaan pienemmin; vain minä, miesystäväni Kimmo ja kaksi promotyttöä. Olen onnekas, kun Kimmo reissaa kanssani ympäri Suomea työni puolesta. Kun itse stressaan jotain asiaa, niin hän puhuu minulle järkeä ja saa minut rauhallisemmaksi. Kyllä ne asiat aina saadaan järjestymään. Yhdenkin kerran panikoin, kun en ollut tajunnut ottaa pöytäliinaa myyntipöydän päälle. Kimmon kanssa menimme läheisestä Citymarketista hakemaan lakanan ja asia oli kunnossa eli ihan turhaan stressasin.

Tammikuussa olimme yhdessä Oulussa Classic Gymillä bikineitä ja poseeraushousuja promoamassa. Samalla reissulla esittelin myös voimistelupukujamme ja saimmekin uuden joukkueen siltä reissulta. Majoituimme siskoni luona, joten samalla tuli hoideltua työt ja sukulaiset. :D

En oikeastaan ole ajatellut, että matkustelen työni vuoksi, mutta kyllähän sitä on tullut reissattua. Keväisin käyn Vantaalla luistelijoita mittailemassa ja suunnittelemassa heille uuden kauden puvut. Heidän valmentajiensa kanssa olemme tehneet yhteistyötä jo useamman vuoden ja pidän todella paljon heidän kanssaan työskentelystä. Helsingissä, Tampereella ja Oulussa käyn mm. bikinisovituksia tekemässä useamman kerran vuodessa. Muuallakin olemme käyneet voimistelijoiden mittoja ottamassa.

Ihmisten tapaaminen on mukavaa ja työni ansiosta pystyn puhumaan ihmisille helposti. On ollut hienoa tavata erilaisia ihmisiä ja mahdollisia asiakkaita, joille pääsee ompelemaan.

On hienoa matkata ympäri Suomea, mutta ompelimolle ja kotiin on  hyvä palata!

 

Oma treenitaustani

Itsehän en ole ennen oikeastaan pitänyt urheilusta enkä varsinkaan kilpailemisesta. Peruskoulun yleisurheilussa minut pakotettiin pituushyppyyn, koska luokallamme oli niin vähän tyttöjä, että jokainen joutui johonkin lajiin. Se oli mielestäni aivan kamalaa ja kaiken lisäksi olin siinä aivan järkyttävän huono kuten monissa muissakin lajeissa, joita koulussa harrastettiin.

Teini-iässä kävin silloin tällöin erilaisissa jumpissa. Niissä viihdyin aluksi, kunnes taas jostain syystä se jäi ja sitten taas aloitin uudestaan ja sitä rataa…

Liikunta ja ruokavalio ovat kiinnostaneet minua kauan ja olen testannut vähähiilihydraattista ruokavaliota. Minulta suoraan sanottuna puuttui tieto ja uskallus, se todellinen tekeminen.

Alkusysäyksen antoi lomamatka Meksikoon, helmikuussa 2013. Minua alkoi todella ärsyttää, kun jalkani kuumuudessa hinkkasivat toisiinsa ja bikineissä ahdisti vatsamakkarat. Silloin päätin, että nyt alan liikkumaan ja otinkin jäsenyyden läheiseen Elixiaan. Sain alkuun muutaman pt-tapaamisen, joiden jälkeen päätin panostaa kuntosaliharjoitteluun ja otin tapaamisia kaksikymmentä lisää. Treenasimme yhdessä kolme–neljä kertaa kuukaudessa. Sain häneltä hyvän pohjan treenaamiseen.

Eihän se alkuun ollut mitään, ”jee, jee, nyt salille”, vaan ennemminkin, ”onko pakko?”. Lupasin silloiselle pt:lle, Aaronille käyväni ainakin kolme kertaa viikossa salilla ja pakkohan se oli käydä, sillä en olisi kehdannut mennä seuraavaan tapaamiseen, jollen olisi tehnyt niitä treenejä mitä olimme sopineet. Kävin myös ryhmäliikuntatunneilla. Spinning oli ehdoton suosikkini.

Sitten treenailin jonkin aikaa ystäväni Johannan kanssa yhdessä. Keväällä 2014 tutustuin Kimmoon ja hänen oli tarkoitus tehdä minulle treeniohjelma ja vähän katsoa ruokavaliota. Kyllähän hän sen tekikin ja paljon muuta, sillä siitä alkoi meidän yhteinen taival. Treenasimme Kimmon kanssa vuoden verran melkein jokaisen treenin yhdessä. Silloin mentiin viisijakoisella ohjelmalla, koska se kuului hänen ohjelmaansa. Varmasti monia huvitti meidän tekeminen, kun tällainen mini muija kuin minä olen, teki kaiken saman kuin satakiloinen äijän köriläs. Toki minulla oli paljon pienemmät painot. Onkin Kimmon ansiota, että minulla on hyvät treenitekniikat, koska hän korjasi niitä pitkin treeniä. Eihän se aina ollut helppoa sekään. Joskus lähdin salilta pukuhuoneeseen niskoja nakellen ja kirosin hänet, kun hän sanoi mielestäni jotenkin väärin. Olen vähän sellainen tulisielu, suutun helposti, mutta myös lepyn nopeasti. Minua ja Kimmoa yhdistää intohimo treenaamiseen ja huumori. Kimmo merkitsee minulle paljon; tuemme ja autamme toisiamme. Hän saa minut myös nauramaan!

Kimmo ymmärtää, että joskus töissä menee myöhään. Hän ei valita siitä, vaan tietää, että hommia on tehtävä silloin, kun niitä on. Vietämme aikaa television äärellä ja oleilemme muuten vain kotona.

Helmikuussa 2016 pääsin Ville Monosen vuoden valmennukseen Kuntopisteelle. Hänen kanssaan aluksi pudotin kahdeksan kiloa, jotka sitten otin takaisin kesän/syksyn aikana, kun töissä oli kiirettä ja stressiä pukkasi. Olen tunnesyöjä eli jos ketuttaa, niin herkkuja naamaan vaan. Kimmon kanssa treenaaminen ei ollut enää vaihtoehto, sillä hän ei ole ollut pitkään aikaan minun pt vaan mieheni, joten päätimme, että oli aika hankkia pt minulle. Käyn vieläkin Kimmon kanssa salilla, sillä onhan se meille molemmille rakas harrastus, elämänvalinta.

treeni

Villen kanssa olemme treenanneet kerran tai kaksi kuukaudessa ja hiottu tekniikoita. Nykyään treenaan ystäväni Essin kanssa melkein jokaisen treenin. Olemme itse asiassa tutustuneet Elixiassa noin vuosi sitten. Meidän yhteistreenit sujuvat todella hyvin, kun molemmat olemme melko samalla tasolla treenaamisen suhteen ja pidämme samantyylisestä treenaamisesta. Tsemppaamme toisiamme ja potkimme persuksille tarvittaessa. Treenijakomme on pääsääntöisesti tällainen: maanantaina kintut ja sen lisäksi kolme tai neljä treeniä viikkoon.

 

Tällä hetkellä treenit kulkevat hyvin, vaikkakin olen ehtinyt salille vain kolme kertaa viikossa helmikuussa. Töissä on niin kova kiire kevään kisa-asujen kanssa. Meillä on nyt ennätysmäärä joukkueita niin voimistelussa kuin discotanssissa. Bikineitäkin on mukava kasa ommeltavana. Ei tule olemaan tylsä kevät meillä ompelimolla. Kisa-asujen lisäksi teen mittatilausvaatteita kevään sekä kesän morsiamille, häävieraille ja muille.

Minulta usein kysytään, että millaisia taukoja pidän töissä tai ehdinkö niitä pitämään. Tietenkin pidämme; meillä on aamulla kahvipaussi, lounaan syömme kahdentoista aikaan ja iltapäivällä vielä kaffet. Sitten syön vielä toisen lämpimän aterian viideltä, kun suljemme ompelimon ja itse jään tekemään töitä tunniksi, pariksi. Essi yleensä hakee minut ompelimolta ja menemme yhdessä salille. Kimmo treenaa samaan aikaan ja sitten menemme yhdessä kotiin treenien jälkeen. Olenkin siis kotona illalla siinä yhdeksän–kymmenen paikkeilla. Lauantaisin teen sellaisen puolikkaan työpäivän eli klo 11–15. Sunnuntait pyrin pitämään vapaina, mutta alkuvuoden sunnuntait ovat menneet pitkälti tapahtumissa. Josko sitä lepäisi sitten vaikka kesäkuussa. :D

 

Ihanaa kevättä, kaikille!

 

 

Ompelimon kasvu ja työparini Anni

Anni Sinkkosen ompelu-ura alkoi jo yläasteen käsityötunneilla. Sittemmin hän on kouluttautunut vaatetusompelijaksi ja verhoilijaksi. Annin tie kulki Pinkkiheidille työssäoppimisjakson kautta. Ompelimo oli tuolloin jo kasvanut sen verran, että sen oli aika muuttaa omilleen kotoa pois. Niinpä vuonna 2012 vuokrasin pienen kivijalkahuoneiston läheltä Turun satamaa. Elin unelmaani – oma pieni ompelimo vanhan puutalon kivijalassa. Huoneistossa oli jopa kakluuni, jolla lämmitin tilan. 

Töitä minulla riitti jo liiaksikin asti, joten ajattelin lisäkäsien olevan tarpeen. Kysyin entiseltä opettajaltani, josko hänen luokaltaan löytyisi motivoitunut ja taitava opiskelija minulle työssäoppijaksi. Anni aloitti työssäoppimisjaksonsa helmikuussa 2013. Tulimme heti alusta alkaen hyvin toimeen keskenämme ja yhteistyö toimii. Aluksi suunnittelimme, että Anni jatkaisi harjoittelunsa jälkeen kiireapulaisena ja lauantaityöntekijänä. Työmäärät kasvoivat kuitenkin koko ajan ja päätin palkata hänet kokopäiväiseksi työntekijäksi.  

Sataman kupeessa ehdimme oleilla alle vuoden ennen kuin tila kävi jälleen ahtaaksi. Nurkat pursuivat kankaita ja asiakastöitä. Toukokuussa 2013 muutimme nykyisiin tiloihimme Raunistulaan Maarian VPK:n kylkeen. Aluksi uusi tila tuntui kovin suurelta, mutta pikkuhiljaa näiden neljän vuoden aikana se on täyttynyt uusista koneista ja kangasvarasto on kasvanut. 

Huippu lahjakas suunnittelijamme ja ompelijamme Anni

Huippu lahjakas suunnittelijamme ja ompelijamme Anni

Nyttemmin Anni on erikoistunut kisa-asujen ja erilaisten pukujen koristelutekniikoihin kuten aplikointiin, liukuvärjäykseen, käsin maalaukseen ja helmikoristeluihin. Haastavinta hänen mielestään ovat olleet ensimmäiset voimistelupuvut, jotka hän on saanut ideoida ja toteuttaa itse alusta asti. Tekemisen kautta on kuitenkin löytynyt oikeat työtavat ja Annin kiinnostus muodin eri aikakausiin tuo jatkuvasti uusia ideoita. 

Käsinmaalattu puku

Käsinmaalattu puku

Annilla on vahvaa osaamista myös jämäkämpien ja vahvempien materiaalien työstämisestä. Nahkavaatekorjaukset sujuvat tältä rock-henkiseltä naiselta rautaisella ammattitaidolla. Nykyään emme kyseisiä korjauksia kuitenkaan enää tee, vaan ohjaamme ne muualle ja keskitymme enemmän esiintymisasuihin. 

Joukkuepukujen suunnittelussa olemme timanttinen tiimi. Ideoita riittää molemmilla ja toinen voi aina jatkaa siitä mihin toinen jää. Minä olen meistä se äänekkäämpi, mutta tämän ei pidä antaa hämätä. Anni on piinkova ammattilainen, vaikkei niin paljon niitä näitä juttelekaan. Ei kaikki kuitenkaan ole aina ruusuilla tanssimista meilläkään. Välillä jotkut asiat saattavat ärsyttää ja tämän vuoksi pidämmekin perjantaisin ”viikkofiilis”-palaverin, jossa puidaan viikon hyvät ja parannettavat asiat. Asioista täytyy puhua, jotteivat ongelmat kasva liian suuriksi! Lisäksi toista täytyy muistaa kiittää onnistumisista. 

Meillä on ollut eri tasoisia työssäoppijoita ja mielellämme heitä ompelimolle otammekin, jotta he pääsevät näkemään ja kokemaan millaista meillä on työskennellä. Eli ei muuta kuin hakemusta vaan tulemaan, niin katsotaan josko sinä olet seuraava työharjoittelijamme.

Kuka minä olen?

Olen Heidi Parkkinen – yrittäjä, ompelija, vaatturi, pukuompelija, ompelijamestari, lähes valmis pukeutumisneuvoja, tuleva merkonomi, salihullu.

Viidennellä luokalla päätin, että minusta tulee muotisuunnittelija. Silloin en vielä tiennyt mitä se vaatii ja mihin lähteä opiskelemaan peruskoulun jälkeen. Käsitöitä olen tehnyt lähes koko ikäni. Yläasteella meille järjestettiin käsityökerho kerran viikossa koulun jälkeen. Minut löysi sieltä joka viikko ompelemassa itselle tai tutuille vaatteita. Sainkin vuosittain käsityöstipendin ahkeruudestani kerhossa. Tuo stipendi sisälsi kassillisen kankaita, mikäpä sen parempaa!

Yhdeksännellä luokalla kävin tutustumassa Turun ammatti-instituutin pukuompelijan koulutusohjelmaan. Sain tuolloin kokeilla teollisuusompelukonetta ja se olikin rakkautta ensi silmäyksellä! Nyt tiesin minne minun oli päästävä opiskelemaan ja sen että halusin ompelijaksi.

Hain opiskelemaan kolmeen eri vaatetusalan oppilaitokseen. Turun ammatti-instituutti oli ensimmäisenä vaihtoehtona ja sinne pääsinkin sisään. Syksyllä opinnot alkoivat ja olin jännittynyt ja onnellinen. Alla kuva ensimmäisestä koulupäivästä ja vaatteeni silloin.

Ensimmäinen koulupäivä ammattikoulussa

Ensimmäinen koulupäivä ammattikoulussa

Joulun tienoilla suuntauduttiin joko pukuompelu- tai vaatturilinjalle. Päätös ei ollut minulle helppo. Pohdin että entten tentten, kumpaan menen. Lopulta päätin lähteä vaatturiksi koska mielestäni se oli tittelinä komeampi. Lisäksi tuumailin, että kyllähän sitä nyt jonkun juhlapuvun osaa ommella, kun kerran vaatturina tulen kuitenkin valmistamaan erilaisia pukuja.

Vaatturin ja pukuompelijan erot pääpiirteittäin: vaatturi valmistaa jakkupukuja, miesten pukuja ja erilaisia takkeja eli siis ns. raskaampia vaatteita. Pukuompelija puolestaan tekee juhlapukuja, arkivaatteita, lasten vaatteita ja muuta ns. kevyempää.

Tosiasiassa ei ollutkaan ihan niin yksiselitteistä, että vaatturina osaisin tehdä myös pukuompelijan töitä. Siksi opiskelujen edetessä keskustelimme opettajieni kanssa vaihtoehdoista ja tulimme siihen tulokseen, että voisin vaatturiksi valmistuttuani siirtyä suoraan pukuompelijan kolmannelle luokalle. Sinä vuonna opin käsittelemään juhlakankaita ja ihastuin silkkiin. Lempimateriaaleja juhlapuvuissa itselläni on edelleen raakasilkki, erilaiset pitsit sekä villakreppi.

Taitajakisoissakin on tullut käytyä. Niistä myöhemmin lisää.

Opiskeluni kestivät neljä vuotta ja sisälsivät kaksi suoritettua tutkintoa: vaatturi ja pukuompelija. Hain opiskelemaan ammattikorkeakouluun, mutten päässyt sisään. Päätin ryhtyä yrittäjäksi ja suunnittelin hakevani kouluun seuraavana vuonna uudelleen.

Syksyllä 2010 aloitin työt kotonani, jossa minulla oli pieni, tietystikin pinkki, työhuone. Tuolloin ostin ensimmäisen teollisuusompelukoneeni. Kyseessä oli lukkotikkikone mikä tarkoittaa että kone ompelee ainoastaan suoraa ommelta. Tämän lisäksi minulla oli tavallinen silitysrauta, kotisaumuri sekä kotikone, jolla tein mm. napinlävet ja siksakkia.

Ensimmäinen työhuoneeni

Ensimmäinen työhuoneeni

Aluksi ompelin lähes mitä vain. Korjasin vaatteita, tein mittatilaustöitä, verhoja, tyynynpäällisiä ja verhoilinpa muutaman nojatuolinkin. Työnteostakin tulen kirjoittamaan jatkossa lisää.

Miten syntyi Pinkkiheidi?

Yrityksellähän tulee luonnollisesti olla nimi. Itse en todellakaan halunnut olla toiminimi ”etunimi sukunimi”. Se ei tullut kuulonkaan. Yläasteella ollessani siskoni Katin luona Ruotsissa lomailemassa, minun piti keksiä käyttäjänimi Messengeriin. Hetken Katin kanssa mietittyämme päädyimme käyttäjänimeen Pinkkiheidi, lempivärini kun on kauan ollut pinkki.

Nykyäänhän minut tunnetaankin varmaan paremmin Pinkkiheidinä kuin pelkkänä Heidinä. Kummityttönikin kutsuu minua sillä nimellä. Nimeä on muunneltu jonkin verran, kun ihmiset ovat lukeneet tai kuulleet väärin. Tässä muutamia: Pinkkileidi, Pikkuleidi, Pikkuheidi. Kaikki käyvät minulle!